Olimme Suomessa joulusta tammikuun kahdeksanteen päivään saakka. Kaksi ja puoli viikkoa siis. Sinä aikana täytyi uusia minun ja Fiinun passit, koska muuten emme olisi enää päässeet takaisin Amerikkaan. Menimme heti ensimmäisenä päivänä ystäväni valokuvaamoon ottamaan passikuvat ja teimme netissä passihakemuksen saadaksemme asiat nopeasti alulle. Joulun aikaan nyt luonnollisesti ei tapahtunut mitään, koska oli juhlapyhiä. Fiinun passia varten täytyi käydä tunnistautumassa poliisiasemalla, koska hänen entinen kuvansa oli otettu kun hän oli kaksivuotias. Netissä ei voinut muuttaa passin toimitusnopeutta pikapassiksi ja päätimme että samalla kun käymme tunnistattamassa Fiinun asemalla niin minun passi muutetaan pikapassiksi. No menimme sitten asemalle yhden aikaan iltapäivällä varattuamme sinne ajan ensin. Fiinun passiasiat saatiin hienosti hoidettua ja pikapassi tilattiin haettavaksi Etelä-Suomesta, minne olimme menossa saman viikon lopulla. Minun passini kanssa tulikin sitten ongelmia...Koska olin tehnyt hakemuksen jo netissä, en voinut enää muuttaa passin toimitusnopeutta 7-8 arkipäivästä, koska hakemus oli jo käsitelty tämän päivän aikana heti ennen aamu yhdeksää. Ja toimihenkilön mukaan passiin ei voi enää tehdä mitään muutoksia eikä lisäyksiä esim. tietoihin. Laskimme, että passi saattaisi ehtiä normaalillakin toimitusnopeudella juuri torstaiksi tai perjantaiksi, mutta meillä oli lento jo takaisin seuraavan viikon perjantaina heti puolen päivän aikaan. Ei voinut muuta kuin odottaa ja toivoa että passi ehtisi ajoissa. Passi onneksi ehti kuin ehtikin, se oli jo tiistaina haettavissa R-kioskilta (mikä on taas joku uusi muutos joka on tullut täällä ollessamme).
Olimme Pohjois-Suomessa ensimmäiset puolitoista viikkoa. Ehdimme nähdä sukulaisia ja ystäviä ja vietimme uuden vuoden siskoni luona. Kaksi uutta serkkuakin oli tullut viime Suomen visiitin jälkeen. Joulupukinkin ehdimme nähdä ja saimme paljon lahjoja. Saimme aatoksi luntakin kun olimme Suomessa, tänne oli nimittäin luvattu 15 astetta lämpöä jouluaatolle ja lumi olisi ollut lähinnä mahdottomuus.
Etelä-Suomeen lähdimme sitten uuden vuoden jälkeen. Olimme ensin yhden yön ystäviemme luona Toijalassa, josta lähdimme sitten junalla Hämeenlinnaan hotelliin asumaan. Hämeenlinnassa näimme sitten muutamia ystäviä. Sää oli aika hirveä, oli nimittäin -30 astetta koko viikon kun olimme Etelä-Suomessa eikä kävely paikasta toiseen ollut todellakaan mukavaa. Ystävien näkeminen oli kyllä mukavaa. Näimme myös yhtä ystäväämme, joka asui myös täällä Milwaukeen alueella noin kaksi vuotta meidän kanssa yhtä aikaa ja muutti menneenä syksynä takaisin Suomeen. Oltuamme pari yötä Hämeenlinnassa siirryimme Helsinkiin hotelliin, koska sieltä oli helppo sitten lähteä takaisin Amerikkaan Helsinki-Vantaalta. Kävimme kotikaupungissamme ja tapasimme sielläkin ystäviämme ja kävimme irtisanomassa vuokralaisemme, koska olemme valmistautumassa Suomeen paluuseen ja vuokrasopimuksessamme on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Kävimme myös tutustumassa Fiinun todennäköiseen tulevaan kouluun. Jos hän pääsee sinne sisään, se tulisi olemaan englanninkielinen koulu. Tämä Suomen visiitti oli mukavampi kuin edellinen, koska nyt olimme terveenä koko reissun ajan.
Tultuamme takaisin Milwaukeen tytöillä jatkuivat koulut ja minäkin pääsin lopulta takaisin opiskelurytmiin. Tämänhetkinen tilanne on se, että on hyvin todennäköistä että palaamme kesällä Suomeen. Tulen kyllä ikävöimään tätä ilmastoa. Ihanaa talvista auringonpaistetta, koska aurinko todellakin näkyy talvellakin jo ennen aamukahdeksaa ja pysyy korkealla iltaneljään saakka. Sekä ihanan lämmintä pitkää kesää ja lyhyttä loskatonta kevättä. Poolia. Ja tietenkin ihmisiä. Shoppailumahdollisuuksia unohtamatta. Olen jo tehnyt mielessäni listan mitä kaikkea täytyy ostaa ennen lähtöä, ellei asioissa nyt tapahdu suurempia muutoksia.
Amerikan Unelmia
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
torstai 12. marraskuuta 2015
Ilmojen kylmettyä
Taas vierähti enemmän aikaa kuin olisi sallittua viimeisimmästä päivityksestä. On pitänyt kiirettä opintojen kanssa niin ettei aikaa ole oikein muuhun enää jäänyt. Aloitetaan vaikka meidän vieraista, eli vanhempani kävivät elokuussa kylässä. Kävimme Chicagossa, Madisonissa, outleteilla ja viinitilalla Algomassa. Viinitilalla maistelimme erilaisia viinejä ja mukaan tarttui myös muutama pullo. Vanhemmat kävivät katsomassa Niagaran putouksia kahdestaan ja osasivat takaisinkin jopa, siitä huolimatta että heiltä loppui akku, koska ottivat mukaan laturin mutteivat adapteria. Olimme tunnollisesti odottamassa heitä lentokentällä ja löysimmekin heidät sieltä melko helposti vaikkemme edes tienneet mihin terminaaliin he olivat tulossa. Kävimme myös omalla poolilla muutaman kerran ja tänäkin vuonna vieraat saapuivat juuri oikeaan aikaan kylään että pääsivät osallistumaan pool partyyn meidän omassa taloyhtiössä.
Tytöillä alkoi koulut taas. Fiinu meni ensimmäiselle luokalle ja Bella esikouluun. Fiinu pääsi hyvin rytmiin mukaan heti eikä jännittänyt yhtään. Hänen luokkakaverinsa vaihtuivat osittain, koska ryhmät sekoitettiin, mikä ei minusta kyllä ollut kiva yllätys. Saman pihan tytöt kyllä onneksi jäivät samaan luokkaan, joten tuttujakin oli. Bella taas vuorostaan jännitti tietenkin koulua ja jäikin ensimmäisten parin viikon aikana sinne tippa silmässä aamuisin, mutta opettaja kertoi että heti kun äitiä ei enää näköpiirissä ollut niin itkukin loppui. Minulla oli Bellan opettajan kanssa palaveri tällä viikolla ja hän kertoi että Bella on oikein hyväsydäminen ja herkkä pieni tyttö. Hän on alkanut jo puhua opettajalle kolmisanaisia lauseita ja on todella taitava tyttö, etenkin piirtämisessä. Hän on vasenkätinen ja piirtää oikein taitavasti. Opettaja sanoi että muut lapset alkavat opetella piirtämään ihmiselle myös vartalon, kädet ja jalat, niin Bella piirtää niin yksityiskohtaisesti että piirtää silmäripset ja navankin kaikille ihmisille. Bella on rohkeampi puhumaan englanniksi kuin siskonsa oli aloittaessaan puhumaan englantia. Bellaa ei niinkään haittaa vaikka sanookin jotain väärin välillä. Kerroinkin opettajalle ettei Bella puhu missään muualla englantia kuin koulussa, kotona puhumme aina suomea. Siihen nähden hän on oppinut kielen todella nopeasti. Fiinusta huomaa että hän puhuu englantia enemmän kuin suomea, koska joitakin sanoja hän ei osaa muuta kuin englanniksi ja häntä onkin hauska kuunnella kun hän puhuu suomea mutta sekoittaa sekaan englanninkielisiä sanoja tai keksii aivan uuden sanan kun ei tiedä mikä se olisi suomeksi.
Minäkin aloitin opiskelun. Hyvin on sujunut tähän saakka, vaikka vähän stressaavaa onkin välillä. Hyviä arvosanoja on tullut ja aiheet on suurimmaksi osaksi olleet mielenkiintoisia. Testejä ja tehtäviä on jokaiseen aihealueeseen liittyen. Kurssissa on myös ns. lopputyö, joka määrittää loppuarvosanasta noin 36%. Aikaa suorittaa kurssi minulla on helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kolmanneksen suoritinkin ihan aikataulussa. Toivotaan ettei tule takapakkia missään vaiheessa. Olen jo vähän miettinyt töihinkin palaamista, mutta saa nähdä miten tämä tästä sitten joulun jälkeen sutviutuu kun olen valmistunut. Työlupakin pitäisi hakea jos töihin meinaisi. Onhan tässä vielä aikaa miettiä, töihin ei mikään kiire kuitenkaan ole. Jatkostakaan ei vielä ole tietoa. Tämä kolmas vuosi loppuu heinäkuun lopussa ja ellei jatkosta kuulu, niin palaamme Suomeen. Yksi vaihtoehto on kahden vuoden jatko. Sitäkään ei voi olla kokonaan, koska viisumit loppuvat kesken kauden ellei sitten hae Green Cardia.
Halloweenikin kerkesi mennä. Sää oli todella kurja ja kiersimme taloja noin tunnin verran toppatakit päällä. Karkkia tuli tarpeeksi. Me jättäydyimme taas porukasta pois tunnin jälkeen koska emme enää jaksaneet kiertää ja kylmäkin alkoi tulla. Yksi talo jäi erityisesti mieleen. Pihaan oli tehty kuin hautuumaa, siellä oli hautakiviä piha täynnä. Puista roikkui kummituksia ja porstuassa oli arkku josta sojotti käsi ulos. Hautuumaa oli viimeistelty sumulla ja pelottavilla äänillä. Talon ikkunoihin oli laitettu poliisin eristysnauhaa ja sisällä vilkkui siniset värivalot. Kodin omistajakin oli pukeutunut kumimaskiin kun lapset tulivat hakemaan karkkia. Bella ei mennyt, Fiinu meni hetken arpomisen jälkeen kun muut lapset menivät edeltä, olihan siellä sentään karkkia tiedossa. Palattuaan hän sanoi että "olihan siellä vähän pelottavan näköistä. Siinä oli niin kuin box mistä tuli hand ulos".
Saatiin tänään sähköposti Fiinun koululta. He alkavat harjoittelemaan uutta toimintasuunnitelmaa kouluun tulevien tunkeutujien varalta. Se on nimeltään ALICE joka tulee sanoista Alert, Lockdown, Inform, Counter ja Evacuate. Tätä ennen ainut keino mitä kouluissa käytettiin oli että opettaja lukitsee luokan oven, vie oppilaat piiloon luokkahuoneen perälle ja he ovat siellä ihan hiljaa kunnes tulee viesti että vaara on ohi. Tätä Fiinun koululla harjoiteltiinkin viime vuonna. Nämä varotoimet on kuitenkin huomattu melko tehottomiksi viimeisimmissä kouluampumistapauksissa. Tekijähän nyt yleensä kuitenkin on koulun oppilas, joka tietää tästä varotoimenpiteestä. ALICE mahdollistaa sen että opettajilla on useampi vaihtoehto mitä käyttää. Joissakin tapauksissa sama vanha luokkahuoneeseen lukittautuminen on ihan hyvä vaihtoehto, mutta sen lisäksi nyt on vaihtoehtona joko tehdä luokkahuoneen ovelle barrikadi oppilaiden avustuksella tai paeta rakennuksesta. Sähköpostissa tosin lohdutellaan että tässä vaiheessa ei aiota tehdä koetta simuloiduilla ampujilla koulussa kokeillakseen keinon tehokkuutta. Tällaisen harjoittelu on ihan hyödyllistä varmastikin, estää ihmisiä panikoimasta ja juoksemasta ympäriinsä päättömästi tilanteen iskiessä, mutta kyllä sitä aina tulee sellainen olo että miten sitä voi tuntea olevansa turvassa.
Tytöillä alkoi koulut taas. Fiinu meni ensimmäiselle luokalle ja Bella esikouluun. Fiinu pääsi hyvin rytmiin mukaan heti eikä jännittänyt yhtään. Hänen luokkakaverinsa vaihtuivat osittain, koska ryhmät sekoitettiin, mikä ei minusta kyllä ollut kiva yllätys. Saman pihan tytöt kyllä onneksi jäivät samaan luokkaan, joten tuttujakin oli. Bella taas vuorostaan jännitti tietenkin koulua ja jäikin ensimmäisten parin viikon aikana sinne tippa silmässä aamuisin, mutta opettaja kertoi että heti kun äitiä ei enää näköpiirissä ollut niin itkukin loppui. Minulla oli Bellan opettajan kanssa palaveri tällä viikolla ja hän kertoi että Bella on oikein hyväsydäminen ja herkkä pieni tyttö. Hän on alkanut jo puhua opettajalle kolmisanaisia lauseita ja on todella taitava tyttö, etenkin piirtämisessä. Hän on vasenkätinen ja piirtää oikein taitavasti. Opettaja sanoi että muut lapset alkavat opetella piirtämään ihmiselle myös vartalon, kädet ja jalat, niin Bella piirtää niin yksityiskohtaisesti että piirtää silmäripset ja navankin kaikille ihmisille. Bella on rohkeampi puhumaan englanniksi kuin siskonsa oli aloittaessaan puhumaan englantia. Bellaa ei niinkään haittaa vaikka sanookin jotain väärin välillä. Kerroinkin opettajalle ettei Bella puhu missään muualla englantia kuin koulussa, kotona puhumme aina suomea. Siihen nähden hän on oppinut kielen todella nopeasti. Fiinusta huomaa että hän puhuu englantia enemmän kuin suomea, koska joitakin sanoja hän ei osaa muuta kuin englanniksi ja häntä onkin hauska kuunnella kun hän puhuu suomea mutta sekoittaa sekaan englanninkielisiä sanoja tai keksii aivan uuden sanan kun ei tiedä mikä se olisi suomeksi.
Minäkin aloitin opiskelun. Hyvin on sujunut tähän saakka, vaikka vähän stressaavaa onkin välillä. Hyviä arvosanoja on tullut ja aiheet on suurimmaksi osaksi olleet mielenkiintoisia. Testejä ja tehtäviä on jokaiseen aihealueeseen liittyen. Kurssissa on myös ns. lopputyö, joka määrittää loppuarvosanasta noin 36%. Aikaa suorittaa kurssi minulla on helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kolmanneksen suoritinkin ihan aikataulussa. Toivotaan ettei tule takapakkia missään vaiheessa. Olen jo vähän miettinyt töihinkin palaamista, mutta saa nähdä miten tämä tästä sitten joulun jälkeen sutviutuu kun olen valmistunut. Työlupakin pitäisi hakea jos töihin meinaisi. Onhan tässä vielä aikaa miettiä, töihin ei mikään kiire kuitenkaan ole. Jatkostakaan ei vielä ole tietoa. Tämä kolmas vuosi loppuu heinäkuun lopussa ja ellei jatkosta kuulu, niin palaamme Suomeen. Yksi vaihtoehto on kahden vuoden jatko. Sitäkään ei voi olla kokonaan, koska viisumit loppuvat kesken kauden ellei sitten hae Green Cardia.
Halloweenikin kerkesi mennä. Sää oli todella kurja ja kiersimme taloja noin tunnin verran toppatakit päällä. Karkkia tuli tarpeeksi. Me jättäydyimme taas porukasta pois tunnin jälkeen koska emme enää jaksaneet kiertää ja kylmäkin alkoi tulla. Yksi talo jäi erityisesti mieleen. Pihaan oli tehty kuin hautuumaa, siellä oli hautakiviä piha täynnä. Puista roikkui kummituksia ja porstuassa oli arkku josta sojotti käsi ulos. Hautuumaa oli viimeistelty sumulla ja pelottavilla äänillä. Talon ikkunoihin oli laitettu poliisin eristysnauhaa ja sisällä vilkkui siniset värivalot. Kodin omistajakin oli pukeutunut kumimaskiin kun lapset tulivat hakemaan karkkia. Bella ei mennyt, Fiinu meni hetken arpomisen jälkeen kun muut lapset menivät edeltä, olihan siellä sentään karkkia tiedossa. Palattuaan hän sanoi että "olihan siellä vähän pelottavan näköistä. Siinä oli niin kuin box mistä tuli hand ulos".
Saatiin tänään sähköposti Fiinun koululta. He alkavat harjoittelemaan uutta toimintasuunnitelmaa kouluun tulevien tunkeutujien varalta. Se on nimeltään ALICE joka tulee sanoista Alert, Lockdown, Inform, Counter ja Evacuate. Tätä ennen ainut keino mitä kouluissa käytettiin oli että opettaja lukitsee luokan oven, vie oppilaat piiloon luokkahuoneen perälle ja he ovat siellä ihan hiljaa kunnes tulee viesti että vaara on ohi. Tätä Fiinun koululla harjoiteltiinkin viime vuonna. Nämä varotoimet on kuitenkin huomattu melko tehottomiksi viimeisimmissä kouluampumistapauksissa. Tekijähän nyt yleensä kuitenkin on koulun oppilas, joka tietää tästä varotoimenpiteestä. ALICE mahdollistaa sen että opettajilla on useampi vaihtoehto mitä käyttää. Joissakin tapauksissa sama vanha luokkahuoneeseen lukittautuminen on ihan hyvä vaihtoehto, mutta sen lisäksi nyt on vaihtoehtona joko tehdä luokkahuoneen ovelle barrikadi oppilaiden avustuksella tai paeta rakennuksesta. Sähköpostissa tosin lohdutellaan että tässä vaiheessa ei aiota tehdä koetta simuloiduilla ampujilla koulussa kokeillakseen keinon tehokkuutta. Tällaisen harjoittelu on ihan hyödyllistä varmastikin, estää ihmisiä panikoimasta ja juoksemasta ympäriinsä päättömästi tilanteen iskiessä, mutta kyllä sitä aina tulee sellainen olo että miten sitä voi tuntea olevansa turvassa.
![]() |
| Lounaalla Halloweenin tienoilla... |
![]() |
| Sorsia ruokkimassa |
![]() |
| Ajalta jolloin vielä kouluun jääminen jännitti. Mutta onneksi Miss Angela on mukava. |
![]() |
| Luokkaretki omenanpoiminta tilalle |
![]() |
| Bellan paras kaveri koulussa |
![]() |
| Bellan ensimmäinen balettitunti |
![]() |
| Fiinun ensimmäinen koulupäivä |
![]() |
| Entisajan markkinoilta missä käytiin vanhempieni kanssa |
![]() |
| Ihana jälkiruoka ravintolassa kun käytiin yhdessä mieheni kanssa |
![]() |
| Kukkapuutarhassa |
![]() |
| Vanhemmilleni amerikkalaiseen tyyliin nimikoidut juomamukit |
![]() |
| Pool Partyista |
![]() |
| Golffailemassa, äiti jätti välistä |
sunnuntai 9. elokuuta 2015
Kesää
Tässä on kiirettä pitänyt Fiinun koulun loputtua. Isovanhemat tulivat heti kylään seuraavana päivänä kun Fiinulla oli viimeinen koulupäivä. Siskonikin tuli kylään ja he olivat kaikki yhtä aikaa vieraanamme. Kävimme muun muassa Outleteilla, ostoskeskuksissa, eläintarhassa, Madisonissa joka on Wisconsinin pääkaupunki, Milwaukeessa taidemuseossa ja Museum of Science and Industry:ssä Chicagossa. Isovanhemmat nauttivat lämmöstä poolilla ja hakivat rusketusta, toisin sanoen paloivat täkäläisen auringon paahteen takia. Siskonikin oli seikkaillut ennen meille tuloaan Las Vegasissa ja Niagaran putouksilla. Kävimme siskoni ja parin ystäväni kanssa karaokebaarissa ja paikan karaokeisäntä ihastui kun kuuli meidän olevan Suomesta. Illan päätteeksi hän soitti meille Cheekin biisin, jonka löysi googlaamalla Finland Music.
Isovanhempien ollessa täällä lähdin käymään tapani mukaan lenkkeilemässä lähimaastossa. Ollessani lähellä kotiani erään naapurin koira hyökkäsi jalkoihini ja puri minua kolme kertaa. Nilkutin kotiin ja kerroin miehelleni koiran purreen minua. Lähdin ajamaan lähimpään ensiapuun, koska päivystys ei ollut enää auki kellon ollessa jo yhdeksän illalla. Odotin ensin lääkärille ja sairaanhoitaja kyseli minulta muun muassa että tunnenko olevani turvassa kotonani. Ihmettelin hieman kysymystä ja minua alkoi huvittaa kun ajattelin että he varmaankin luulevat että mieheni on puraissut minua. Kysyivät vielä että olenko kaatuillut lähiaikoina ts. olenko hakeutunut "kaatuilun" takia päivystyksen tai ensiapuun. Tietenkin heidän velvollisuutensa on tarkistaa ettei kyseessä ole perheväkivaltatapaus, mutta kyllä tuli hieman ihmeellinen olo. No, haavat puhdistettiin, sain antibiootit kahdeksi viikoksi ja minun jäykkäkouristusrokotukseni uusittiin. Minun täytyi saada myös koiranomistajalta varmistus koiran rokotusten olevan ajan tasalla. Sain jälkitarkastusajan omalle lääkärilleni samalle viikolle eikä onneksi tulehdustakaan tullut. Toki vielä lisäksi haittapuolena oli, että viikonlopulle suunniteltu naisten pool party altaallamme meni hieman reisille kun antibioottien takia en pystynyt juomaan alkoholia enkä oleskelemaan auringossa juurikaan. Ilmoitin asiasta toimistollemme ja koira häädettiin pois asuntoyhtiöstämme. Koiran omistaja lupasi maksaa kaikki lääkäri- ja lääkekulut. Laskua lääkärikäynnistä ja antibiooteista tulikin yhteensä 580$.
Lapset ovat viihtyneet hyvin kotosalla nyt kun Fiinukin on ollut kotona. Ollaan nautittu kesästä käymällä puistoissa ja poolilla. Fiinu on oppinut ajamaan pyörällä ilman apurattaita sekä uimaan ilman turvaliiviä. Niin ne lapset kasvavat. Fiinu aloittaa ensimmäisen luokan syyskuun alussa ja Bellalla alkaa esikoulu samaan aikaan. Bellan esikoulu on vain kaksi kertaa viikossa ja vain kaksi ja puoli tuntia aluksi. Ja jos hän pärjää hyvin siellä, niin lisäämme ajan neljään tuntiin. Ero hinnassa ei ole niinkään paljon, vain 40$. Kohta täytyykin lähteä ostamaan Fiinulle koulutarvikkeita. Lista on jo netissä koulun sivuilla.
Tytöillä oli myös Fairy Princess Ballerina Camp heinäkuussa. Se oli viitenä päivänä puolitoista tuntia kerrallaan. Tytöt kyllä viihtyivät hyvin. Siellä koristeltiin korurasioita, meikkailtiin, kerrottiin tarinoita sekä harjoiteltiin näytelmä ja tanssiesitys, jotka sitten viimeisenä päivänä esitettiin vanhemmille. Tytöt aloittavat taas baletin syksyllä. Fiinulla alkaa kolmas vuosi baletissa ja Bella menee ensimmäistä kertaa, koska vasta kolmivuotias saa aloittaa balettitunnit. Itsellänikin kävi mielessä että voisi alkaa harrastaa tanssia, mutta päätettiinkin sen sijaan ottaa jäsenyys kuntosalille niin siihen nyt yritetään mennä kolme kertaa viikossa. Kuntosali on Princeton Club. Jäsenyys minulta ja mieheltäni maksaa noin 120$ kuussa. Siihen kuuluu myös lastenhoito, joten olemme päässeet yhdessä joogaan ja kickboxingiin sekä ihan vaan salillekkin. Ainakin tähän mennessä on kiinnostusta riittänyt sen verran että on tullut käytyä tarpeeksi usein. Salilla on myös mahdollisuus käydä saunassa, mutta löylyä kiukaalle ei saa heittää kuitenkaan.
Päätin tässä kolmannen vuoden alkamisen kunniaksi alkaa opiskelemaan. Oikeusavustaja on suomenkielinen termi, eli Paralegal. Nyt kun on paremmin aikaa kun lapset ovat molemmat ainakin osan päivästä poissa kotoa ehkä opiskelukin onnistuu paremmin. Opiskelu kestää puoli vuotta ja maksaa 2000$. Kurssin sisältö vaikutti mielenkiintoiselta ja nyt tarvitsen enää todistuksen aiemmasta koulutuksestani että voin aloittaa opiskelun.
Isovanhempien ollessa täällä lähdin käymään tapani mukaan lenkkeilemässä lähimaastossa. Ollessani lähellä kotiani erään naapurin koira hyökkäsi jalkoihini ja puri minua kolme kertaa. Nilkutin kotiin ja kerroin miehelleni koiran purreen minua. Lähdin ajamaan lähimpään ensiapuun, koska päivystys ei ollut enää auki kellon ollessa jo yhdeksän illalla. Odotin ensin lääkärille ja sairaanhoitaja kyseli minulta muun muassa että tunnenko olevani turvassa kotonani. Ihmettelin hieman kysymystä ja minua alkoi huvittaa kun ajattelin että he varmaankin luulevat että mieheni on puraissut minua. Kysyivät vielä että olenko kaatuillut lähiaikoina ts. olenko hakeutunut "kaatuilun" takia päivystyksen tai ensiapuun. Tietenkin heidän velvollisuutensa on tarkistaa ettei kyseessä ole perheväkivaltatapaus, mutta kyllä tuli hieman ihmeellinen olo. No, haavat puhdistettiin, sain antibiootit kahdeksi viikoksi ja minun jäykkäkouristusrokotukseni uusittiin. Minun täytyi saada myös koiranomistajalta varmistus koiran rokotusten olevan ajan tasalla. Sain jälkitarkastusajan omalle lääkärilleni samalle viikolle eikä onneksi tulehdustakaan tullut. Toki vielä lisäksi haittapuolena oli, että viikonlopulle suunniteltu naisten pool party altaallamme meni hieman reisille kun antibioottien takia en pystynyt juomaan alkoholia enkä oleskelemaan auringossa juurikaan. Ilmoitin asiasta toimistollemme ja koira häädettiin pois asuntoyhtiöstämme. Koiran omistaja lupasi maksaa kaikki lääkäri- ja lääkekulut. Laskua lääkärikäynnistä ja antibiooteista tulikin yhteensä 580$.
Lapset ovat viihtyneet hyvin kotosalla nyt kun Fiinukin on ollut kotona. Ollaan nautittu kesästä käymällä puistoissa ja poolilla. Fiinu on oppinut ajamaan pyörällä ilman apurattaita sekä uimaan ilman turvaliiviä. Niin ne lapset kasvavat. Fiinu aloittaa ensimmäisen luokan syyskuun alussa ja Bellalla alkaa esikoulu samaan aikaan. Bellan esikoulu on vain kaksi kertaa viikossa ja vain kaksi ja puoli tuntia aluksi. Ja jos hän pärjää hyvin siellä, niin lisäämme ajan neljään tuntiin. Ero hinnassa ei ole niinkään paljon, vain 40$. Kohta täytyykin lähteä ostamaan Fiinulle koulutarvikkeita. Lista on jo netissä koulun sivuilla.
Tytöillä oli myös Fairy Princess Ballerina Camp heinäkuussa. Se oli viitenä päivänä puolitoista tuntia kerrallaan. Tytöt kyllä viihtyivät hyvin. Siellä koristeltiin korurasioita, meikkailtiin, kerrottiin tarinoita sekä harjoiteltiin näytelmä ja tanssiesitys, jotka sitten viimeisenä päivänä esitettiin vanhemmille. Tytöt aloittavat taas baletin syksyllä. Fiinulla alkaa kolmas vuosi baletissa ja Bella menee ensimmäistä kertaa, koska vasta kolmivuotias saa aloittaa balettitunnit. Itsellänikin kävi mielessä että voisi alkaa harrastaa tanssia, mutta päätettiinkin sen sijaan ottaa jäsenyys kuntosalille niin siihen nyt yritetään mennä kolme kertaa viikossa. Kuntosali on Princeton Club. Jäsenyys minulta ja mieheltäni maksaa noin 120$ kuussa. Siihen kuuluu myös lastenhoito, joten olemme päässeet yhdessä joogaan ja kickboxingiin sekä ihan vaan salillekkin. Ainakin tähän mennessä on kiinnostusta riittänyt sen verran että on tullut käytyä tarpeeksi usein. Salilla on myös mahdollisuus käydä saunassa, mutta löylyä kiukaalle ei saa heittää kuitenkaan.
Päätin tässä kolmannen vuoden alkamisen kunniaksi alkaa opiskelemaan. Oikeusavustaja on suomenkielinen termi, eli Paralegal. Nyt kun on paremmin aikaa kun lapset ovat molemmat ainakin osan päivästä poissa kotoa ehkä opiskelukin onnistuu paremmin. Opiskelu kestää puoli vuotta ja maksaa 2000$. Kurssin sisältö vaikutti mielenkiintoiselta ja nyt tarvitsen enää todistuksen aiemmasta koulutuksestani että voin aloittaa opiskelun.
![]() |
| Oli vaan pakko ottaa kuva... |
sunnuntai 7. kesäkuuta 2015
Juhlakiireitä
Ei siitä antibioottikuurista hyvää Bellalle seurannu. Kun pieni oli koko kuurin ehtinyt vetäistä niin sitten iski hirveä ihottuma ympäri vartaloa. Käytin pientä lääkärissä ja lääkäri määräsi antihistamiinia. Antihistamiini ei oikein tuntunut auttavan kuin hetkisesti ja ihottuma vain levisi ja levisi. Seuraavana iltana tilanne meni niin pahaksi että pieni vain itkeskeli kun kutitti ja sattui ja ihottuma meni ihan hirveän näköiseksi. Minun oli pakko lähteä viemään pientä päivystykseen illalla. Kello oli jo vähän yli seitsemän joten päivystyksen pihaan päästyäni huomasin päivystyksen olevan jo kiinni. Selailin kännykälläni seuraavaa vaihtoehtoa. Muutaman minuutin ajomatkan päästä löytyi ensiapu, pistin osoitteen navigaattoriin ja lähdin ajamaan. Bella kirkui takapenkillä kun sattui ja kutitti ja turvavyöt painoi kutisevia kohtia ja minä ajoin kauhusta sekaisin kohti seuraavaa sairaalaa. Saavuimme sairaalaan ja hoitaja vei meidät ensiavun puolelle. Bellalta mitattiin verenpaine ja lämpö ja hänelle laitettiin henkilötietoranneke sekä allergiavaroitusranneke. Hetken odotettuamme pääsimme omaan tarkkailuhuoneeseen jossa Bella kytkettiin laitteeseen joka mittasi pulssia, verenpainetta ja veren happipitoisuutta. Lääkäri tuli paikalle ja määräsi suun kautta annettavaksi steroidia ja antihistamiinia. Sen jälkeen odottelimme hoitajaa tuomaan lääkkeet ja lääkkeiden annon jälkeen odottelimme vielä jonkin aikaa että lääkkeet alkavat vaikuttaa. Pääsimme pois noin kahden ja puolen tunnin päästä ja lääkäri määräsi vielä steroidia annettavaksi viiden päivän ajan. Ihottuma häipyi ajan kanssa onneksi eli johtui antibiootista. Nyt on sitte pienellä penisilliiniallergia, mutta onhan noita antibiootteja olemassa muitakin. Täytyy kyllä sanoa että oli erittäin kauhea tilanne.
Fiinulla oli baletin recital toukokuun alkupuolella. Näytös meni hyvin ja tällä kertaa hänellä olikin kaksi esitystä, toinen oli yhdeltä ja toinen ilta seitsemältä. Istuimme katsomossa molemmat kaksi ja puoli tuntia kestävät recitalit läpi. Viimeisen näytöksen viimeiset puoli tuntia Bella nukkuikin isänsä sylissä yleisössä koska näytös loppui vasta noin klo 9.30. Fiinulla oli sunttärijuhlat. Kahdet itseasiassa. Ensimmäiset oli vain naapureille ja ystäville ja toiset olivat koulu- ja balettikavereille. Kaverisynttäreille tuli 23 lasta, joten vilinää riitti. Se oli kuitenkin helpompi järjestää kuin synttärit kotona, koska ei tarvinnut siivota ja järjestää ohjelmaa lapsille. Siellä kaikki vain leikkivät sisäleikkipuistossa aluksi noin tunnin verran. Sen jälkeen lapset kerättiin takaisin huoneeseen, mikä ei ollut helpoin homma kun osan lapsista oli saanut huoneeseen ja lähti hakemaan muita, huoneessa olevat karkasivat takaisin leikkimään. Lopulta kuitenkin saimme kaikki lapset huoneeseen ja henkilömäärän hupenemisen estämiseksi suljimme ovet. Sitten oli vuorossa synttärikynttilöiden puhaltaminen. Kakku kannettiin pöytään ja lapset lauloivat syntymäpäivälaulun. Sen jälkeen Fiinu puhalsi kynttilät. Ääntä kyllä lähti lapsista, en meinannut saada porukkaa millään hiljaiseksi. Kakut saatiin syötyä ja sitten avattiin lahjat, joita oli kyllä niin mahdottomasti ettei tartte leluja ostaa koko loppuvuonna. Synttärijuhlien jälkeen oli koko porukka kyllä niin uupunut että mentiin vaan kotiin levähtämään ja syömään pizzaa.
Suomalaisten ystävien vihjeestä löysin uuden paikan mistä löytää ulkomaisia herkkuja. World Market on tämä paikka. Sieltä löysin Kinder Buenoita ja Daim patukoita sekä Katjes salty fishejä, salmiakkeja siis. Oli kyllä hyvä löytö, mun lemppari suklaapatukoita. Siitä tuleekin minun uusi lempparikohde. Suunnattiin myös Ikeaan tässä viikko sitten. Sieltä löytyi uudet peitot ja lakanat sekä sitten vielä puolen kilon pussi Daim karkkeja, kaksi 250g Daim suklaalevyä, yksi 250g Maraboun tavallinen suklaalevy, suklaanappirullia sekä Ikean uutuutena irtokarkkeja! Ja siellä oli myös noitapillejä. Ostinkin irttareita noin 600g. Oli vajaan kahden tunnin ajamisen väärti.
Fiinulla loppuu koulu viikon päästä, ja seuraavana päivänä tuleekin mummi ja ukki kylään. Pool on avattu toukokuun puolivälin paikkeilla ja sinne sitten lapset pääsevät isovanhempien kanssa pulikoimaan, olenkin siellä ollut Bellan kanssa aina sään salliessa. Fiinu on alkanut puhumaan kaikille ihmisille englanniksi ihan viimeaikoina. Hän ei ole enää ujo puhumaan vaan juttelee kaikille. Opettajakin kertoi että Fiinu puhuu siskostaan koko ajan hänelle. Fiinun puhe kuulostaakin hassulta kun hän heittelee suomalaisen lauseen väliin englanninkielisiä sanoja puhuessaan meille.
Tilaa:
Kommentit (Atom)













































