Voihan MUNA

Kylläpä oli pettymysten pettymys! Nimittäin kauppareissu. Tai munanhakureissu jos vielä tarkennetaan. Mun mielikuva siitä mikä mua kaupassa odottaa ei nyt ihan kohilleen käyny todellisuuden kanssa. Miljoonittain erilaisia yllätysmunia, sieltä kun vaan lapsille valitsee, vois vallinnanvaikeus jopa iskeä. Mutta kyllä me nyt molemmille muutama muna voidaan ostaa ja sitten availla yhdessä ja syödä suklaita ja koota leluja. Vaan eipä mennykkään näin. Joku on nimittäin päättänyt, että yllättysmunat on laittomia, voittako uskoa, LAITTOMIA? Sielä kyllä kaikenmaailman suklaamunia oli, mutta auta armias jos niissä oliski ollu sisällä pieni lelu sen sijaan että niissä oli tikkareita ja karkkeja "yllätyksenä" sisällä. Sitähän saattais vaikka joku munarohmu tukehtua ku tunkis Kinderiä poskeensa kokonaisena. Vanhemmilla ei näköjään ole vastuuta yhtään mistään, "Haastetaan ne oikeuteen jos meijän Enni-Emilia tukehtuu sitte siihen munassa olevaan leluun". Lindtin suklaapupuissaki oli varoituksia "ei alle kolmivuotiaalle lapselle, pupun kaulassa oleva rusetti voi aiheuttaa tukehtumisvaaran", no voi että, ja minäku meinasin kuorineen ja koristeineen sen pupun alle kolmivuotiaalleni syöttää. Kuten huomaatte, oon aavistuksen nyt tuohtunu tästä, mun pääsiäinen meni pilalle. Uskon että lapsille nyt kelpaa vaikka ne tyhjät munat mitä kaupassa myytiin, mutta mun perinne nyt koki kovan kolauksen. Ei vaan voi olla totta.

Sitten kevyempään aiheeseen ettei pulssi nouse liikaa. Meidän vaippaikäinen on nykyään vaipastakieltäytyjä. Isoksi tytöksi itseään kutsuu. Tämähän sopii tietenkin minulle, ainaki näin yleisesti ottaen. Ei oo tarttenu kakkapeppua pestä enään. Varjopuolena tietenkin sitten se että kyllä silloin tällöin tippa pissaa lirahtaa pöksyynkin tai jos isompi vahinko sattuu niin lattialle saakka ja siinä saa sitten olla kokolattiamattoa kuuraamassa. Mun puolesta olis saanu vaippailla vielä jonkun aikaa, mutta olkoon nyt kun kerran vaatii olla ilman vaippaa. Yöksi kuitenkin suostuu vielä laittamaan, hyvä näin. Vaikka on niitäkin aamuja ollut kun vaippa on ollut täysin tyhjä. Kohta viimeisetkin vauvajutut on jäämässä pois. Tänäänkin kun kuuntelin Bellan juttelua niin aloin miettiä että aika hyvinhän tuo jo puhuu ja päätin sitten laskea lauseiden sanoja, toisin sanoen siis kuinka monen sanan lauseita hän muodostaa, seitsemän sanan lauseita. Se on kyllä aika paljon kun ottaa huomioon, että kaksivuotisneuvolassa kysyttiin puhuuko jo kahden sanan lauseita. Tyttelö laskee myös kymmeneen vaivatta sekä suomeksi että englanniksi. On tuo kasvu hurjaa.

Fiinulla oli tänään toiseksi viimeinen balettikerta ennen loppunäytöstä. Ensi kerralla on harjoitukset esiintymisasut päällä ja sitten tuleekin itse esitys. Kyllä oli niin häkellyttävän söpöä nähdä yksitoista tyttöä samanlaisissa prinsessamekoissa kun olimme kuvauksissa. Oli siis baletin ryhmäkuvaus ja yksittäiskuvat. Fiinu oli vähän huolestuneen näköinen kuvaa otettaessa ettei meinannut hymyä irrota, minä sitten hyvänä äitinä huusin "Fiinu, pierase!". Saatiin hymy viimeiseen kuvaan ainakin.

Tässäpä tämä Recitalin esiintymisasu

Tällaisia nyt kuitenkin tytöille ostettiin, pitihän se nyt jotain pääsiäismunia saada