Kevättä kevättä

Mistähän sitä oikeen ees aloittaisi. Pahoittelut viivästyneestä päivityksestä. Onhan tässä jo kuukausi jos toinenkin mennyt taas laiskotellessa. Ollaan oltu tässä viimeiset pari kuukautta flunssassa. Välillä on ollut jopa viikon tauko sairastelusta. Nyt on molemmilla lapsilla päällä korvatulehdus ja siihen antibiootit. Ja tietenkin justiin kun Fiinulla on Spring Break, eihän se muuten olisi reilua! Minäkin hain viime kuussa jenkkiläajan ensimmäiset antibiootit itselleni, täytyyhän se toki olla kiitollinen että kuitenkin puolitoista vuotta pärjäsi ilman. Bellankin elämän ensimmäiset antibiootit saatiin samaan aikaan pikkuisen ollessa jo kolmevuotias. Nyt menee sitten jo toinen kuuri mutta ensimmäinen oli keuhkoputkentulehdukseen ja tämä on korvatulehdukseen. Niin toivoisin että tulisi kesä jo pian. Aloin jo pikkuisen liian optimistiseksi tuossa kun eräänä päivänä oli 20 astetta lämmintä, sen jälkeen onkin sitten ollut lähinnä tätä plus neljää ja vesisadetta. Kaverit jo nauraa mun optimistisuudelle kun oon maaliskuun alusta asti sanonu "ens viikolla pitäis alkaa olemaan lämpimämpiä ilmoja", hohhojjaa. Vakuutusyhtiökin on nyt alkanut kettuilemaan mun kilpirauhasen vajaatoiminnasta, eivät korvaa verikokeita tai lääkärikäyntejä kun vaiva oli todettu jo ennen vakuutuksen ottamista. Justiinsa näin. Maksoinpa sitten siitä huvista sen 350$. Toki elättelen vielä toiveita että Kelalta saisin siitä osan edes takaisin koska Kela korvaa jos paikallinen vakuutus ei, mutta vain Jenkkilässä asuville ei lomamatkalaisille. Ja korvaussumma on saman suuruinen kuin Suomessa sama hoito maksaisi yksityisellä eli tässä tapauksessa uskon että saman verran tai ainakin likelle. Jos siis kaikki menee hyvin.

 

 

Bellalle saatiin esikoulupaikka yksityiseltä tarjoajalta. Se on neljä tuntia kaksi kertaa viikossa, mutta päätettiin ensimmäinen kuukausi ottaa vain kahden ja puolen tunnin päiviä koska en oo oikeen vielä varma miten Bella siihen suhtautuu. Hän kun ei ole ollut kotoota poissa juurikaan muiden hoidossa. Mutta hyvin innokkaasti hän on ainakin puheissaan suhtautunut esikouluun menoon. Pikkuinen täytti kolme tuossa helmikuun loppupuolella.

 

 

Jätti yövaipankin pois samana aamuna koska ei kuulemma ole enää pikkuvauva. Purkkaakin alkoi vaatimaan koska on jo iso tyttö, huhhuh. Pidettiin pienelle pienimuotoiset synttärit omassa kodissa ja kutsuttiin muutamia tuttuja. Äiti kylläkin taas vaihteeksi liioitteli herkkujen määrän ja niitä sitten syötiinkin koko seurava viikko. Fiinunkin synttäreitä pitäisi alkaa suunnittelemaan. Varasin jo juhlahuoneen sisäleikkipuistosta synttäreitä varten. Se tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta kun vieraita hyvin todennäköisesti on sen parisenkymmentä tämän maan tavan mukaan. Minusta on reilua kutsua koko luokka ja sanoinkin siitä Fiinulle kun hän alkoi luetella ketä kavereita haluaa synttäreilleen. Ja sitten kun hän haluaa myös kavereita balettiryhmästä ja siihenkin minä sanoin että koko ryhmä pitää kutsua. Ja sitten vielä naapurin kaverit keiden synttäreille hänet on kutsuttu. Kutsuttuja siis on yli 30 mutta todennäköisesti ainakin joka kolmas jää pois, tai mistä sitä ikinä tietää..........








 

Fiinu on viihtynyt koulussa hyvin. Kotona sairastaessa aina kyselee milloin pääsee takaisin kouluun. Ainakin haluan ajatella että se johtuu siitä että koulussa on kivaa eikä siitä että kotona on tylsää. Onhan tuon ikäiselle jo kaverit tosi tärkeitä. Tytöt leikkii jo hyvin yhdessä ja Bella on ollut tyytyväinen kun on leikkikaveri kotona ollut tämän viikon. Ulkoilusäät kun ei ole oikein olleet kohdillaan tällä viikolla. Fiinulla oli koulussa taas valtakunnallinen testi tuossa kuukausi sitten. Tosi hienosti oli yli koulun odotusten edistynyt kaikilla osa-alueilla. Häntä on opettaja yrittänyt rohkaista vastaamaan kokonaisilla lauseilla kysymyksiin ja olen itsekin siihen häntä rohkaissut puhumalla hänelle englantia myös kotona silloin tällöin. Minulle hän kyllä vastaa todella hienosti englanniksi pitkilläkin lauseilla mutta jos joku toinen aikuinen kysyy jotain niin hän vastaa vain yhdellä sanalla tai kääntyy katsomaan minua odottaen että minä vastaisin hänen puolestaan. Hän kyllä ymmärtää kaiken mitä hänelle sanoo englanniksi. On tuo aika jännä juttu.

Minä itse olen alkanut panostaa enemmän nyt tähän omaan aikaan. Olen käynyt kavereitten kanssa pubeissa, käynyt yksinkin aina välillä kauppakeskuksissa ja ihan vaan ruokakaupassa. Liikuntaa tosin pitäisi enemmän alkaa taas harrastamaan, se on jäänyt viimeaikoina vähemmälle kun on pitänyt keskittyä sairastamiseen. Mutta maalauskurssilla olen käynyt sairastelusta huolimatta ja se on ihan mukavaa omaa puuhaa. Kolme tuntia viikossa iltaisin omaa aikaa. Kolmessa tunnissa kyllä jälki ei vielä ihan tosi hienoa ole, mutta kun työt on akryyliä niin kotona voi vielä parannella jälkeä jos ei ole täysin tyytyväinen. En nyt sano että olisin jaksanut siihen vaivautua, mutta tiedossa on kuitenkin että jotain voi vielä tehdä jälkeenpäinkin. Kävin tyttöjen kanssa vielä mekko-ostoksillakin. Vein molemmat erikseen niin sai samalla viettää laatuaikaa ihan kaksistaankin molempien kanssa. Kyllä täytyy sanoa että Fiinu on kyllä se perheen prinsessa, silmät loistaen katseltiin yhdessä mekkoja ja neljä ostettiin. Tyttö pyysi vielä lisää mutta minullapa oli tahtoa toppuutella. Bella taas oli vähän väsynyt eikä oikeen ollut innostunut asiasta samalla tapaa kuin Fiinu, mutta kyllä me hänellekin kolme mekkoa ostettiin. Sitten kun äiti vielä pääsisi yksin mekkokaupoille......