Joulu

Meidän joulu meni kivasti. Mies teki lanttu- ja porkkanalaatikon sekä imelletyn perunalaatikon. Ne maistui ihan samalle mitä ollaan Suomessakin syöty, eli onnistui hyvin. Mies kokeili ensimmäistä kertaa myös valmistaa graavilohta. Se oli helppo tehdä ja hyvää tuli. Ostettiin myös kaupasta lisäksi kylmäsavulohta. Minä leipasin maustekakun äitin ohjeella, taikina maistui ihan vetelämmälle piparkakkutaikinalle, ihmekös tuo kun samat mausteet siihen tulee. Kinkku oli hyvää ja kalkkunarullakin onnistui hyvin. Vielä toistaiseksi maistuu jouluruoka. Täytyy yrittää syödä kaikki pois tämän ja huomisen aikana ettei mene pilalle. Tehtiin kaupastakin löytö. Kun olen niin ollut pettynyt täkäläiseen sinihomejuustotarjontaan niin kaupasta löytyikin meidän perheen lemppari sinihomejuustoa Regina Blu. Samaa ollaan Suomessakin ostettu. On vielä parempaa kuin Aurajuusto.

Me päätettiin viettää kaksipäiväinen joulu. Aattona avattiin Suomesta postitetut lahjat sekä kaksi lasten yhteisistä lahjoista, mitkä oltiin itse ostettu. Seuraavana yönä kävi joulupukki tuomassa lahjat sukkiin ja kuusen alle. Vuorossa oli loput vanhempien ostamat lahjat. Se olikin ihan hyvä päätös, koska lapset saivat niin paljon lahjoja että sai paremmin keskityttyä lahjoihin kun ei ihan hirveää kasaa saanut kerralla. Lapset kävikin melkein ylikierroksilla ne kaksi päivää, juoksivat lelulta toiselle posket punaisena kun oli niin paljon tekemistä. Nyt on vähän tilanne jo rauhoittunut onneksi. Eilen käytiin ajelulla Candy Cane lanella, jossa oli mahtavia jouluvaloja. Tapahtuma oli järjestetty tukemaan syöpäsairaita lapsia. Tien varrella oli rahankeräys, jota varten olimme varanneet käteistä. Kuvattiin koko ajomatka videokameralla. Siten saa enemmän irti jouluvaloista kuin järjestelmäkameralla kuvaamalla.

Soiteltiin Skypellä moneen eri osoitteeseen joulun aikana ja jokaisessa puhelussa toistui sama kysymys "onko ikävä Suomeen?". Ei. Aloin sitten pohtia tätä asiaa, koska olihan meille siinä meidän ulkomaankomennuksen valmennuksessakin sanottu, että voi tulla kaikenmaailman koti-ikävät ynnä muut kulttuurishokit. No, ollaan asuttu täällä nyt neljä kuukautta eikä nyt mitään kamalaa ikävää kyllä ole ollut, saati sitten kulttuurishokkia. Ihmisiä tietenkin on ikävä, mutta ei nyt siis Suomea. Erotan nämä kaksi asiaa nyt toisistaan ja puhun pelkästään Suomesta. Uskon että nämä koti-ikävät ja kulttuurishokit koskee enemmän niitä ihmisiä, jotka muuttavat ihan erilaiseen kulttuuriin, kuten esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan missä jo naisen asemakin on aivan erilainen. Se varmasti olisi rankkaan, kun ei samaa kieltääkään välttämättä olisi, uskon. Mutta tämä kun on niin samantyylinen maa kuin Suomi niin en nyt oikein osaa sanoa mitä sitten pitäisi kaivata. Minunkaan oma tilanne ei muuttunut melkeinpä yhtään, koska kotona olin siellä Suomessakin hoitamassa lapsia, kuten täällä teen. Ihmisiä tapaa puistoissa ja harrastuksissa, kuten Suomessakin. Kaupoista saa samoja tuotteita, käytän jopa samaa shampoota ja samanmerkkistä naamanpesuainettakin kuin Suomessa. Okei, yhden asian osaan nyt äkkiseltään nimetä mitä kaipaan: käsisuihku. Sitä ei meidän asunnossa ole. Ja hanasta saatava hyvänmakuinen juomavesi olisi sitten toinen. Täällä se maistuu hanasta kloorille, ostetaankin kaupasta lähdevettä juotavaksi.

Että ollaan kyllä tykätty asua täällä. Löysin jopa salmiakkia yhdestä ruokakaupasta! Baletissa omistaja osasi neuvoa että Graschista saa pohjoismaisia ruokia. Olihan siellä pandan lakujakin. Niitä mainostettiin oikeen luontaiseksi lisäaineettomaksi makeiseksi. Olin varmaan epäilyttävän näköinen kun otin salmiakkirasian hyllyltä ja tuijotin sitä ihan hiljaa ja haistoin, tuttu salmiakin tuoksuhan se. Ei vielä ostettu, koska juuri jouluksi saatii monta pussillista salmiakkia, niillä taas porskuttaa eteenpäin. Lisäksi hyvänä puolena voin sanoa tuon ilmastoinnin, ihanaa kun ei tartte palella. Asunto on kovilla pakkasilla hieman vetoinen, ei oo yhtä moninkertaiset lasit kun Suomessa yleensä on taloissa. Mutta kun ilmastoinnista laittaa pari fahreinheitia isommalle lämmöt niin johan alkaa mukavasti lämmittää. Verot on pienemmät kuin Suomessa, ruoka on halvempaa, muukin tavara on halvempaa ja valikoimat on laajat. Ihmiset ovat mukavia. Terveydenhoito pelaa meidän kohdalla, kun on hyvä vakuutus. Tiedän, että muut ovat vähän huonompiosaisia, mutta mun henkilökohtainen kokemus on positiivinen. Siinä muutamia positiivisia puolia. Lastenhoitoapua ei hirveästi ole tarjolla, mutta koska Suomessakin ollessa asuttiin viidensadan kilometrin päässä isovanhemmista ja sukulaisista niin ei olla kyllä Suomessakaan ollessa liian hyvälle totuttu asian suhteen. Sama elämä, eri maa.

 

 

Lanttu-, porkkana- sekä imelletty perunalaatikko.

Aaton lahjat kummeilta ja isovanhemmilta.

Vierashuoneesta tuli junaratahuone

Bellan ihana liikkuva ja maukuva kissa. Kissarakkaalle pikkutytölle.

Toinen tyttöjen yhteisistä isoista lahjoista.

 

Joulun lähestyessä

Neljä yötä jouluun. Aika outoa. Fiinu on melkoisen innoissaan joulupukista. Ollaan jo kerrottu, että pukki käy yöllä tuomassa kuusen alle lahjat ja kun aamulla herätään, niin ne on jo siellä odottelemassa. Meinattiin tehdä suomalaiseen tapaan kinkku ja laatikoita. Kinkut on täällä valmiiksi paistettuja suolakinkkuja. Sellainen kai se täytyy sitten olla. Lisäksi ostetaan erilaisia juustoja sekä kylmäsavulohta. Konvehtipuoli onkin hoidettu kun ostimme viime viikonloppuna kuusi pakettia erilaisia konvehteja. Täytyi tietenkin ostaa kun kaupasta löytyi Fazer mintejä sekä After Eighteja. Suklaasta saa varmasti tarpeekseen joulun aikana, kuten joka vuosi. Piparitkin on leivottu ja koristeltu  lapsia apuna käyttäen. Kaupasta ei pomeranssinkuorta löytynyt, niin käytin tilalta nutmegia täkäläisen tavan mukaan. Tuli ihan saman makuista kuin suomessakin tehdessäni. Oli mukava leipoa pipareita, kun Fiinu osasi ihan oikein kaulia taikinan ja painaa siitä pipareita muoteilla. Olin oikeen yllättynyt kun oli niin hyvä leipomisapu tuo pieni. Bella sitten tapansa mukaan tuhoili: nuoli pöydältä jauhoja, meni mahalleen makaamaan pöydälle jauhoihin, imi piparinkoristetta suoraan tuubista ja söi ison kasan taikinaa. Taisi vähän koristetta saada piparin päällekin asti.

Joulukuusikin saatiin sisälle. Se on tosin muovinen, mutta eipä tule sotkua neulasista. Kolme viidestä odottamastamme paketistakin saapui tällä viikolla, toivottavasti maanantaina tulee loput, että ehtii pukinkonttiin saakka. Muutama joulukorttikin saapui. Että hyvällä mallilla on jouluvalmistelut. Viikonlopun aikana käymme ostamassa ainakin tytöille joulumekot. Fiinu sanoi että "Meille tytöille pitää käydä ostamassa mekot sieltä Macy'siltä. Ja isille joulupaita. Isi saa valita minkä värinen punainen, sellainen missä on iso lumihiutale". Minusta kuulostaa reilulta, että isi saa valita itse punaisen sävyn, onhan noita, tummanpunainen, vaaleanpunainen, viininpunainen... Niin, ja mää tietenkin sitten oletin, että tuo "meille tytöille" koski myös mua. Tyttöhän minäkin.

 

 

 

Bellalla suu täynnä taikinaa

 

 

 

Erilainen talvi

Nyt on pakkasta ollut sen verran, että lumi on pysynyt hyvin maassa ja lisääkin on tullut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että myös joulu tulee olemaan valkoinen. Ensi viikolle on luvattu muutamalle päivälle nollakeliä, mutta muuten pakkasasteet huitelee siinä kymmenen kieppeillä. Tänään näimme jopa muutaman lapsen laskemassa tuossa taloyhtiömme mailla pulkkamäessä, missä itsekin olemme käyneet laskemassa. Hieman huijaa, kun katsoo ulos ja yrittää arvioida pakkasen määrää, kun tiet on aina aivan sulat. Sitä helposti erehtyy luulemaan, että olisi nollakeli kun tiet on sulana, mutta totuus voikin olla toinen. Täällä nimittäin teitä suolataan niin paljon, että ne on sulana vuoden ympäri. Täällä ei käytetä nastarenkaita, vaan mennään samoilla renkailla vuoden ympäri. Ja kun ollaan ulkona leikkimässä ja lunta menee vahingossa suuhun, niin kyllä maistuu suolaiselle. Autoihin täytyy laittaa kunnon ruostesuojaukset, ettei suuri suolan käyttö ruostuta autoja.

Mää oon nyt tämän viikon kuumeisesti odottanut että joko meille tulisi jonkinlainen joulukortti tai joulupaketti. Niitä pitäisi olla muutama tulossa, mutta ei kuulu eikä näy! Nuo taloyhtiön tyypitkin pitää mua jo varmaan ihan säälittävänä kun kurkin ikkunasta aina kun postiauto tulee ja kyttään kun postimies kantaa paketit sisään postihuoneeseen ja lähtee jakamaan postia ja postipaketin saapumisilmoituksia. Maanataina kun seisoskelin postilaatikon vieressä toiveikkaana odottamassa että postinjakaja saa postin jaettua ja mää pääsen ottamaan oman postin niin jakaja sanoikin, että justiin meidän postiluukkujen rivissä oli lukko jäätyny kiinni eikä se saa niihin postia jaettua ja yrittää myöhemmin uudelleen avata lukkoa. No ei ollu saanu auki. Kävin seuraavanakin päivänä laatikolla. Ei ollut auennut. Seuraavana päivänä kävin taloyhtiön toimistolla kysymässä josko posteljooni olisi jättänyt meille postia sinne, kun postilaatikko on jäätynyt kiinni. Sanoivat että ei oo mutta samaiselle päivälle olivat postitoimistosta tilannu sulatuslaitteen sulattamaan lukon. Kävin vielä kurkkaamassa postipakettihuoneesta olisko siellä meille mitään vaikkei noutolappua ollutkaan tullut. Huone oli niin täynnä paketteja etten millään olis kaikkia vihtiny läpi lukea ilman sitä tietoa, että siellä jotain meille olisi, joten poistuin sitten lasten kanssa vähin äänin. Siinä toimiston tätiki lohutti että "tänään on ainakin aurinkoinen päivä, kyllä se lukko siitä vielä sulaa". Niin mää kiiruhdin laatikolle taas kun huomasin että postiauto sinne karautti että "nyt mää saan heti kymmenen joulukorttia ja viis postipaketin noutoilmoitusta". Ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä mää niin mieleni pahoitin. Ei ollu muuta ku mainoksia. Saatana. Joka päivä oon  siitäki lähtien pettyny ettäs tiiättä. Mies sanoki loppuviikosta aina ku lähin postilaatikolle että "mää oon täälä sitte lohuttamassa sua". Onhan aina ens viikko. Sillon onki jo lähestulkoon joulu. Sitte tulee kaikki paketit ja kortit mitä ootan. Ihan varppina.

Itsenäisyyspäivä

Vietettiin itsenäisyyspäivää avaamalla ensimmäinen suomalainen kahvipaketti. Otettiin kolme pakettia kahvia mukaan kun muutettiin tänne, erityistapauksia varten. Ei siinä kuitenkaan ihan hirveää eroa ollut täkäläiseen kahviin verrattuna. Mää tosin en ole mikään kahvien hovimaistelija, että huomaisin eron edes eri kahvimerkkien välillä niin multa on varmaan turha odottaa mitään erikoisosaajan kommenttia asiaan liittyen. Justiin ehkä erotan tummapaahdon originellista. Kyllähän sitä ryysti. Tehtiin viikonloppuna myös karjalanpaistia pottumuusin kanssa ja syötiin viimeinen levy Fazerin sinistä. Niin, ja alotettiin joululaulujen kuuntelu kotona. Täällä niitä ei joko soiteta kaupoissa, tai sitten mää oon niille jo niin immuuni etten huomaa edes. Mutta joulukoristeet on jo otettu kaupoissakin käyttöön. Ei oo vielä mitään erityisen karmivia näkynyt.

Ollaan lasten kanssa askarreltu aika paljon jouluaiheisia koristeita. Tehtiin niitä ikiaikaisia lumihiutaleita ikkunaan, onhan ne nättejä ja Fiinullekin sopivan vaativaa askarteluhommaa. Myös tonttujen rivitanssi -koristeita väsättiin sekä joulusydämiä. Lapsille saatiin joululahjatkin ostettua jo nyt. Me taidettiin vähän ampua yli, kun vertaa aiempiin jouluihin. Kun Fiinu oli pieni, me ei edes ostettu hänelle lahjoja jouluna, koska kaikki muut osti ja meistä se oli turhaa. Eikä kovin pienille oikeen edes osaa ostaa mitään. Nyt kun on toinenkin lapsi niin hänen kanssaan tietää niin paljon paremmin millaiset lelut kiinnostaa. Osaa ostaakin jotain eikä vaan arpoa kaupassa. Joka tapauksessa, ei ollut ihan noin paljon tarkoitus ostaa tavaraa. Täällä vaan on niin paljon kaikkea ihanaa. Haluaisin jo alkaa leipoa pipareita, mutta kun jouluun on vielä kuitenkin melkoisesti aikaa, vaikka äkkiähän tuo aika tuntuu menevän. Ehkä me sitten ensi viikolla jo aloitellaan. Ja maustekakku on pakko leipoa, tulee ihana jouluinen tuoksu taloon.

Tänään on satanut lunta koko päivän, sataa vieläkin. Satanut jo yli puoli vuorokautta putkeen aika tiuhaa tahtia. Huomenna päästään varmasti laskemaan ainakin liukurilla mäkeen ja tekemään lumilinnaa. Ihanaa. Äsken arvioin, että noin 15cm jo tullut. Juttelin erään naisen kanssa ja hän sanoi, että tähän aikaan täällä on yleensä jo ainakin feetin verran lunta. Vaan nythän sitä sitten tulee oikeen kunnolla. Pitäis pysyä maassakin, kun pakkasta on luvattu koko ensi viikoksi useita asteita. Juttelin erään äidin kanssa kun odottelin Fiinun ollessa baletissa niin hän sanoi että paras talvi olis sellainen, että lunta tulisi vain yhtenä päivänä, jouluna, ja sitten se sulaisi heti pois. Ymmärsin kyllä hänen mielipiteensä, kun katsoin että hänellä oli jalassaan korkokengät, ihan ilman sukkahousuja ja asteita oli ulkona vaivaiset -10. Mää ite tykkään niin paljo lumesta, että lumeton talvi olis tosi tylsä. Lasten kanssa on niin paljon enemmän tekemistä ulkona kun on lunta.