Nyt on pakkasta ollut sen verran, että lumi on pysynyt hyvin maassa ja lisääkin on tullut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että myös joulu tulee olemaan valkoinen. Ensi viikolle on luvattu muutamalle päivälle nollakeliä, mutta muuten pakkasasteet huitelee siinä kymmenen kieppeillä. Tänään näimme jopa muutaman lapsen laskemassa tuossa taloyhtiömme mailla pulkkamäessä, missä itsekin olemme käyneet laskemassa. Hieman huijaa, kun katsoo ulos ja yrittää arvioida pakkasen määrää, kun tiet on aina aivan sulat. Sitä helposti erehtyy luulemaan, että olisi nollakeli kun tiet on sulana, mutta totuus voikin olla toinen. Täällä nimittäin teitä suolataan niin paljon, että ne on sulana vuoden ympäri. Täällä ei käytetä nastarenkaita, vaan mennään samoilla renkailla vuoden ympäri. Ja kun ollaan ulkona leikkimässä ja lunta menee vahingossa suuhun, niin kyllä maistuu suolaiselle. Autoihin täytyy laittaa kunnon ruostesuojaukset, ettei suuri suolan käyttö ruostuta autoja.
Mää oon nyt tämän viikon kuumeisesti odottanut että joko meille tulisi jonkinlainen joulukortti tai joulupaketti. Niitä pitäisi olla muutama tulossa, mutta ei kuulu eikä näy! Nuo taloyhtiön tyypitkin pitää mua jo varmaan ihan säälittävänä kun kurkin ikkunasta aina kun postiauto tulee ja kyttään kun postimies kantaa paketit sisään postihuoneeseen ja lähtee jakamaan postia ja postipaketin saapumisilmoituksia. Maanataina kun seisoskelin postilaatikon vieressä toiveikkaana odottamassa että postinjakaja saa postin jaettua ja mää pääsen ottamaan oman postin niin jakaja sanoikin, että justiin meidän postiluukkujen rivissä oli lukko jäätyny kiinni eikä se saa niihin postia jaettua ja yrittää myöhemmin uudelleen avata lukkoa. No ei ollu saanu auki. Kävin seuraavanakin päivänä laatikolla. Ei ollut auennut. Seuraavana päivänä kävin taloyhtiön toimistolla kysymässä josko posteljooni olisi jättänyt meille postia sinne, kun postilaatikko on jäätynyt kiinni. Sanoivat että ei oo mutta samaiselle päivälle olivat postitoimistosta tilannu sulatuslaitteen sulattamaan lukon. Kävin vielä kurkkaamassa postipakettihuoneesta olisko siellä meille mitään vaikkei noutolappua ollutkaan tullut. Huone oli niin täynnä paketteja etten millään olis kaikkia vihtiny läpi lukea ilman sitä tietoa, että siellä jotain meille olisi, joten poistuin sitten lasten kanssa vähin äänin. Siinä toimiston tätiki lohutti että "tänään on ainakin aurinkoinen päivä, kyllä se lukko siitä vielä sulaa". Niin mää kiiruhdin laatikolle taas kun huomasin että postiauto sinne karautti että "nyt mää saan heti kymmenen joulukorttia ja viis postipaketin noutoilmoitusta". Ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä mää niin mieleni pahoitin. Ei ollu muuta ku mainoksia. Saatana. Joka päivä oon siitäki lähtien pettyny ettäs tiiättä. Mies sanoki loppuviikosta aina ku lähin postilaatikolle että "mää oon täälä sitte lohuttamassa sua". Onhan aina ens viikko. Sillon onki jo lähestulkoon joulu. Sitte tulee kaikki paketit ja kortit mitä ootan. Ihan varppina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti